CSEC hanke

 
Päähankkeemme on lasten kaupallisen seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäiseminen eli CSEC-hanke.
Olemme tehneet lasten kaupallisen seksuaalisen hyväksikäytön vastaista työtä vuodesta 2004 alkaen. Kansainvälisen yhteistyön kautta olemme saaneet tärkeää tietoa ja koulutusta. Yliopistollisen tutkimustyön kautta meillä on erityistietoa lapsipornografiaan liittyvistä ongelmista.

Lasten perusoikeudet ry on kansainvälisen Ecpat International-järjestön ja Missing Children Europe-järjestön yhteistyöjärjestö Suomessa. Tutkimustyömme ja vuosia jatkuneen kansainvälisen yhteistyömme ansiosta meillä on tietoa kaikilta CSEC-ongelman osa-alueilta. Meillä on vahva lainsäädännön ja ihmisoikeuksien asiantuntemus.

Lasten perusoikeudet ry toimii kahden suomalaisen järjestöverkoston koordinoijana. Osallistumme aktiivisesti ihmiskaupan vastaisen IKV-verkoston työhön.

Toimintatapamme ovat:

1) lainsäädäntöaloitteet ja lausunnot
2) koulutus
3) valistus
4) tutkimus ja raportointi
5) kansainvälinen yhteistyö
6) erityishankkeet
7) verkostoyhteistyö ja koordinointi.

Mitä CSEC tarkoittaa?

CSEC (si:sek) on kansainvälisesti käytetty lyhenne sanoista Commercial Sexual Exploitation of Children. Lasten kaupallisella seksuaalisella hyväksikäytöllä tarkoitetaan yleensä seuraavaa neljää ongelmaa:

1) lapsiprostituutio
2) lapsiseksiturismi
3) lapsipornografia
4) lapsikauppa

Laajemmassa merkityksessä myös lapsiavioliitot ja laittomat adoptiot luetaan CSEC-ongelman piiriin.
Edellä luetellut lapsiin kohdistuvat rikokset ovat vakavia ihmisoikeusrikoksia. Ne pitäisi nähdä törkeän luokan ihmiskaupparikoksina.

Suomen lain mukaan kaikki alle 18-vuotiaat ovat suojattuja CSEC-rikoksilta. Alle 16-vuotiaan lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö voi tarkoittaa jopa 10 vuoden vankeusrangaistusta.

RAY:n tuella toteutettava CSEC-hankkeemme on koulutus- ja valistushanke, johon kuuluu tärkeänä osana kadonneiden lasten ongelmat ja auttamisjärjestelmät. Kadonneiden lasten asioissa olemme vahvasti mukana EU-yhteistyössä.

CSEC-koulutus toteutetaan yhteistyössä Tukinainen ry:n ja Suomen Delfins ry:n asiantuntijoiden kanssa. Lasten perusoikeudet ry koordinoi Lapsikaupan vastaista kansalaisjärjestöverkostoa Suomessa. Koordinoimme myös kadonneiden lasten auttamiseen liittyvää EU:n tuella vuonna 2005 käynnistettyä ns. Childoscope-verkostoa, johon kuuluu kuusi suomalaista järjestöä.

Lapsiseksiturismiin liittyvissä kysymyksissä toimimme tiiviissä yhteistyössä Suomen matkatoimistoalan liitto eli SMAL ry:n kanssa (www.smal.fi). Muun muassa Matkailun pimeä puoli-esite on valmistettu yhteistyössä SMAL ry:n kanssa. Ulkoasiainministeriö on tukenut esitteen tuottamista.

Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti kansalaisjärjestöille ja erilaisille yhteisöille, mutta myös muut kiinnostuneet voivat osallistua koulutukseen.

CSEC-hankkeen projektin johtajana toimii varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti Helena Molander.

Koulutuksessamme selvitämme CSEC-ilmiön laajuutta ja sen esiintymistä Suomessa, määritelmiä, Suomen lainsäädäntöä, ilmoitusvelvollisuuksia sekä sitä, mitä on jo tehty ja mitä pitäisi vielä tehdä lapsikaupan lopettamiseksi. Jos vähintään miljoona lasta on edelleen seksiteollisuuden riiston kohteena ja suomalaiset seksituristit ovat tässä riistossa mukana riistäjinä, on meillä vielä paljon työtä tehtävänämme. Suomalaisia lapsiseksituristeja on jäänyt kiinni mm. Thaimaassa, Brasiliassa, Bulgariassa, Venäjällä ja Virossa.

Jokainen matkailija voi tehdä jotain. Vaikuttamismahdollisuus alkaa jo siinä vaiheessa, kun valitsee Suomessa matkatoimistoaan. Eettinen ja valistunut matkailija valitsee sellaisen matkatoimiston, joka on sitoutunut lapsiseksiturismin ja lapsikaupan vastaiseen työhön. Matkaa tilatessaan voi tiedustella matkatoimiston sitoutumista lapsiseksiturismin vastaiseen toimintaan. Vastuu lapsista kuuluu meille kaikille.

Jos matkallasi törmäät lapsiseksikauppaan tai henkilöön, jolla on selviä aikeita käyttää lapsia seksuaalisesti hyväkseen tai joka tarjoaa lapsia muiden käyttöön, ota yhteyttä Suomen keskusrikospoliisiin ja matkakohteesi poliisiin. Matkanjärjestäjän henkilökunta auttaa sinua yhteydenotoissa. Keskusrikospoliisin vihjesähköpostiosoite on:

Alle 18-vuotiaiden lasten hyväksikäyttö ulkomailla on rikos ja tämä rikollinen teko voidaan käsitellä myös suomalaisessa tuomioistuimessa. Maksullinen seksuaalinen kanssakäyminen alle 18-vuotiaan henkilön kanssa on Suomen lain mukaan aina rikos. Myös lapsipornografiaan liittyvät ulkomailla tapahtuneet rikokset voidaan käsitellä suomalaisessa tuomioistuimessa. Monet matkailijat uskovat, että Suomen rikoslaki ei ulotu ulkomailla tehtyihin rikoksiin, mutta tämä on väärä luulo. Lapset ovat erityisasemassa ja heihin kohdistuvat rikokset voidaan käsitellä Suomessa myös siinäkin tapauksessa, ettei teko ole kohdemaassa rikos.
 
Keskeiset lainkohdat: Rikoslaki 1 luku 6 § ja 11 § (rikoslain ulottuvuus ulkomailla tehtyihin rikoksiin). Rikoslaki 20 luku 6 § ja 7 § (alle 16-vuotiaaseen kohdistuva seksuaalirikos) ja rikoslaki 20 luku 8 a § (nuoren henkilön eli 16- tai 17-vuotiaan houkuttelu maksulliseen seksiin) ja rikoslaki 20 luku 5 § (seksuaalinen hyväksikäyttö). Lapsipornografian levittäminen ja hallussapito on kielletty rikoslain 17 luvussa (18 §, 18 a § sekä 19 §). Lapsipornografian nimike rikoslaissa on "Sukupuolisiveellisyyttä loukkaava lasta esittävä kuva". Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen internetissä tai paikanpäällä on rangaistavaa rikoslain 20 luku 8 c §:n mukaisesti. Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. Alle 16-vuotiaan lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on aina rikos siitä riippumatta käytetäänkö teossa maksua tai muuta korvausta. Vakaviin tapauksiin voidaan soveltaa muita rangaistussäännöksiä esim. raiskausta koskevaa säännöstä. Pornografian valmistaminen lasta mallina käyttäen on vakava rikos, johon lähtökohtaisesti sovelletaan seksuaalista hyväksikäyttöä koskevia rikoslain säännöksiä.  Myös ihmiskauppasäännökset voivat soveltua (rikoslaki 25 luku 3 § ja 3 a §). Ks. www.finlex.fi: hakusana rikoslaki.

On myös hyvä pitää mielessä, että seksiturismiin liittyy suuri ja vakava terveysriski: HIV. Suomalaisten seksituristien suosimissa kohdemaissa Virossa ja Thaimaassa n. 50 %:lla seksityöntekijöistä on HIV. Alaikäiset eivät ole vapaaehtoisesti mukana seksityössä. Heidät on joko kaapattu, myyty tai huijattu mukaan väärillä työlupauksilla.

Suomen rikoslain mukaan seksuaalipalvelun ostaminen seksikaupan kohteena olevalta on aina kiellettyä - myös silloin kun seksikaupan kohde on aikuinen.

Kansainväliset arviot ovat vahvistaneet, että 1-3 milj. lasta joutuu seksiteollisuuden piirissä hyväksikäytetyiksi vuosittain. Ecpat International-järjestö arvioi, että 2 milj. lasta on kaupallisen seksuaalisen hyväksikäytön uhreina vuosittain (www.ecpat.net ja www.ecpat.se). Ranskan turismiministerin vuonna 2005 esittämän arvion mukaan lapsiuhreja saattaa olla jopa 3 milj. (Helena Karlén Ecpat Sweden, esitelmä matkamessuilla 2013). Unicefin mukaan yli miljoona lasta on ihmiskaupan kohteena vuosittain (www.unicef.fi). Arviot vaihtelevat, mutta yksikin lapsi on liikaa. On pakko kysyä, miten tämä lasten riisto voi yhä edelleen jatkua, vaikka se on ollut jo vuosikymmenten ajan kansainvälisessä yhteisössä tunnettu tosiasia. Tosiasiat vahvistettiin jo Tukholmassa elokuussa 1996 pidetyssä ensimmäisessä CSEC- maailmankongressissa (Stockholm World Congress on CSEC 1996). Myöhemmät kaksi maailmankongressia ovat vahvistaneet, että lapsiin kohdistuva seksuaalirikollisuus kasvaa ja raaistuu (Jokohama 2001 ja Rio de Janeiro 2008). Ks. myös raportit lapsipornografian raaistumisesta esim. www.iwf.org.uk ja Internet Watch Foundation-järjestön vuosiraportit.

CSEC ja suomalaiset lapset

Kansainväliset ja suomalaiset tutkimukset vahvistavat, että noin 30 % internetiä käyttävistä alaikäisistä joutuu epäasiallisen lähestymisen kohteeksi nettiä käyttäessään. Valitettavan moni lapsi on joutunut seksuaalisesti hyväksikäytetyksi, kun on lähtenyt tapaamaan internet-tuttavaansa. 7 % tytöistä ja 2 % pojista joutuu myös maksullista seksiä tarkoittavien tarjousten kohteeksi nettiä käyttäessään (prof. Ethel Quayle 23.5.2012 Berliini Robert Conference). CSEC ei ole jossakin kaukana merten takana, vaan rikoksen mahdollisuus ja riski voi konkretisoitua lapsen omassa kodissa tietokoneen äärellä. Suomessakin tunnetaan tapauksia, joissa jopa alle 10-vuotias lapsi on joutunut oman tietokoneensa ja web-kameran välityksellä seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografisen materiaalin valmistamisen kohteeksi (Molander Helena, Lisensiaatintutkimus "Lapsipornografia ja rikoslaki", Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta 2011).

Tutkimukset vahvistavat myös sen tosiasian, että kansainväliset pedofiiliverkostot ovat linkittyneet lasten ja nuorten suosimille keskustelusivustoille. Sieltä ladataan lasten ja nuorten lähettämää kuvamateriaalia, joka sitten siirretään pornografisille sivustoille.

Sadat suomalaislapset joutuvat myös netin ulkopuolella julkisilla paikoilla (mm. asemat, kauppakeskukset ym.) liikkuessaan maksullista seksiä tarjoavien aikuisten kohteiksi.

Lasten perusoikeudet ry on tehnyt vuonna 2012 ehdotuksen opetusministeriölle ja opetushallitukselle erityisen turvakasvatuksen ja nettiturvallisuuskasvatuksen ottamisesta pakolliseksi osaksi koulujen perusopetusta. Yhdistyksemme on myös tehnyt lainmuutosehdotuksen siitä, että alaikäisten houkuttelu maksulliseen seksuaaliseen kanssakäymiseen tehtäisiin nykyistä ankarammin rangaistavaksi rikokseksi.

Lasten perusoikeudet ry on esittänyt päättäjille vakavan huolestumisensa myös pienten lasten oikeusturvasta seksuaalisen hyväksikäytön epäilytapauksissa. Käytännössä on ilmennyt tapauksia, joissa pienet, mutta puhekykyiset, lapset on jätetty kuulematta mm. osaamiskeskuksissa sen vuoksi, että lapsen on väitetty olevan liian nuori kuultavaksi. Tämä menettely on johtanut käytännössä siihen, että pieniin lapsiin kohdistuvia hyväksikäyttörikoksia ei kukaan ole tutkinut ja poliisitutkinta on jätetty kesken kuulematta ainuttakaan todistajaa tai lasta. Tästä on saattanut seurata jopa sellainen oikeuskäsittely, jossa lapselle asiallisin perustein apua hakenut henkilö on tuomittu kunnianloukkauksesta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomelle langettavan tuomion 2.12.2008 tapauksessa Juppala v. Finland ja on vahvistanut sen lasten kannalta keskeisen tärkeän periaatteen, ettei lapselle vilpittömässä mielessä apua hakenutta henkilöä saa tuomita rangaistukseen, vaikka epäiltyä lapseen kohdistunutta rikosta ei voitaisikaan myöhemmin vahvistaa.

Lasten perusoikeudet - Children's Fundamental Rights ry | PL 59 | 00131 Helsinki | Puh. + 358 44 3047728 | Mobiili