Jokaisella lapsella on oikeus elää
ilman väkivaltaa!
Suomessa 112 auttaa aina akuuteissa hätätilanteissa
Jokaisella lapsella
on oikeus elää
ilman väkivaltaa!
Lasten perusoikeudet – Children´s Fundamental Rights ry on perustettu ja rekisteröity vuonna 2004. Tavoitteenamme on lasten perus- ja ihmisoikeuksien vahvistaminen sekä lapsiin kohdistuvien vakavimpien rikosten ennaltaehkäiseminen ja torjunta.
Lasten perusoikeudet – Children´s Fundamental Rights ry (NGO) was founded and registered in 2004. We work for better human rights and fundamental rights for children by prevention of the most serious forms of crime against children.
An important part of our prevention work is the Keep Safe EU project and the cooperation with Missing Children Europe (MCE).
SOS LAPSELLE APUA
Jokaisella lapsella on oikeus suojeluun ja turvallisuuteen.
Jos tapaukseen tarvitaan lastensuojelun apua, asia kuuluu paikalliselle lastensuojeluviranomaiselle (sosiaalipäivystys, sosiaaliviranomaiset).
Jos paikallinen lastensuojelu ei toimi eikä epäillyn loukkauksen tai rikoksen kohteeksi joutunutta lasta esimerkiksi kuulla asianmukaisesti, tulee ottaa yhteyttä valvontaviranomaisiin, joista tärkeimmät tässä alla.
HÄTÄTAPAUKSET: ota yhteyttä yleiseen hätänumeroon 112.
ALUEHALLINTOVIRASTO eli AVI www.avi.fi:
Jos apua tarvitseva lapsi ei saa apua, ota yhteys lapsen asuinalueen Aluehallintovirastoon ja sosiaalitarkastajiin. Suomessa on kuusi Aluehallintovirastoa.
KANSALAISNEUVONTA puh. 0295 000 ma-pe 8-21, la 9-15 www.kansalaisneuvonta.fi: neuvontaa oikeasta viranomaisesta ja yhteystiedoista.
RIKOSUHRIPÄIVYSTYS: www.riku.fi
– maksuton puhelinneuvonta
AUTTAVA PUHELIN 116 006
suomeksi ma-ti 13-21 ja ke-pe 17-21
sekä ruotsiksi ke 13-17
JURISTIN puhelinneuvonta 0800 – 161 177 ma-to 17-19
KADONNEET LAPSET: kiireiset hätätapaukset yleinen hätänumero 112 ja
muut asiat 116 000.
MUITA VALVONTAVIRANOMAISIA: Eduskunnan oikeusasiamies ja Valvira
Eduskunnan oikeusasiamies www.oikeusasiamies.fi
Eduskunnan oikeusasiamies puh. 09-4321
oikeusasiamies@eduskunta.fi
Valvira (sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto)
puh. 0295 209 111 www.valvira.fi
Lisätietoa ja ohjausta:
Lapsiasiavaltuutettu www.lapsiasia.fi
THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos www.thl.fi tietoa mm. lastensuojeluilmoituksen tekemisestä
JÄRJESTÖJÄ: Lastensuojelun Keskusliitto www.lastensuojelu.info, Mannerheimin Lastensuojeluliitto www.mll.fi
Tietoa lasten oikeuksista: Lapsen oikeuksien viestinnän yhteistyöverkosto www.lapsenoikeudet.fi
LASTEN PERUSOIKEUDET RY:
Jos et saa tietoa edellä mainituilta tahoilta tai jos kyse on esimerkiksi tapauksesta, jossa lapselle apua
hyvässä uskossa hakenutta henkilöä uhkaillaan oikeustoimilla, voit ottaa yhteyttä meihin
sähköpostitse info@lastenperusoikeudet.fi
Emme ota yksittäistä tapausta hoitoomme, vaan annamme neuvoja valvontaviranomaisista ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksista
sekä mahdollisuudesta valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle. Laadi lyhyt selvitys ongelmasta ja lähetä se sähköpostiosoitteeseemme info@lastenperusoikeudet.fi (ilman asianosaisten nimiä, muita henkilötietoja tai asiakirjoja).
Pyrimme vastaamaan mahdollisimman nopeasti, mutta hätätapauksissa ota aina yhteyttä hätänumeroon 112.
Suomi on saanut kaksi langettavaa tuomiota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) tapauksissa, joissa lapselle
hyvässä uskossa apua hakenut henkilö on tuomittu kunnianloukkauksesta rangaistukseen. Näissä tämän kaltaisissa tapauksissa
epäilty lapseen kohdistunut rikos on jostakin syystä jäänyt selvittämättä ja jäänyt ilman näyttöä (esim. lasta ei ole asianmukaisesti kuultu jne.)
tai epäily on lopulta osoittautunut virheelliseksi, mutta joissa ilmoittajan hyvässä uskossa toimiminen on ollut ratkaisevaa.
Rangaistukseen tuomitseminen edellyttää tahallisuutta, jota ei ole, kun henkilö toimii hyvässä uskossa ja lapsen edun mukaisesti
hakiessaan apua lapselle.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on erityisesti kiinnittänyt huomiota siihen, että lapselle apua hakenut henkilö on ilmaissut huolensa
ja epäilynsä keskusteluissa salassapitovelvollisen virkamiehen tai vastaavan asiantuntijan kanssa (sosiaalityöntekijä, lääkäri tai muu salassapitovelvollinen asiantuntija). Silloin kun tapaus jää selvittämättä, oli syy siihen mikä tahansa, on epäilyn kohteena
ollutta henkilöä pidettävä syyttömänä yleisten ihmisoikeusnormien mukaisesti, vaikka epäilylle olisi alun alkaen ollut selvä
ja riidaton peruste esimerkiksi lapsen oma luotettavalta vaikuttanut kertomus, johon ilmoittaja itse ei ole vaikuttanut mitenkään.
Lapselle apua hyvässä uskossa eli vilpittömin mielin (bona fide) hakevan asemasta on tähän mennessä tullut Suomelle alla mainitut
kaksi langettavaa tuomiota, jotka sitovat kaikkia lapsen asiaa hoitavia viranomaisia ja asiantuntijoita. Euroopan ihmisoikeussopimus
sitoo Suomessa viranomaisia lain tasoisesti ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antaa sopimuksen tarkemmasta soveltamisesta
viranomaisia velvoittavat ohjeet omien langettavien tuomioidensa kautta.
EIT 02.12.2008 Juppala v. Finland
EIT 15.12.2016 M.P. v. Finland
Keep Safe EU-hanke
Lasten perusoikeudet ry on vuoden 2024 huhtikuussa käynnistänyt
yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen kanssa
lasten turvallisuusohjelmaan liittyvän Keep Safe EU-hankkeen,
jota EU-tasolla koordinoi Missing Children Europe-järjestö.
Hankkeeseen on liittynyt myös Vaasan kaupungin lapsiystävällinen kunta-hanke. Vaasassa on pilottikouluissa opetettu ala-asteen oppilaita käyttämään hätänumeroa Hätäkeskuslaitoksen edustajan ohjauksella. Lapset ovat ottaneet opetuksen vastaan suurella innostuksella ja aktiivisuudella. Hätänumeron ja sen käytön tunteminen on lasten tärkein turvaohje. Lasten perusoikeudet ry:n kanta on, että turvakasvatus pitäisi aloittaa heti, kun lapset liikkuvat yksinään kodin ulkopuolella ja että turvakasvatusta pitäisi antaa kouluissa ensimmäiseltä luokalta alkaen. Turvallisuus on jokaisen lapsen perusoikeus.
Turvakasvatus on lasten perusoikeus
Keep Safe on ennaltaehkäisevä hanke, jossa lapsille ja heidän vanhemmilleen ja opettajilleen annettavilla ohjeilla pyritään estämään lasten joutuminen loukkausten ja väkivaltarikosten kohteiksi ja toisaalta ohjaamaan ja opettamaan lapsia hakemaan nopeasti apua hätätilanteissa. Lapsia opetetaan tunnistamaan hätätilanteet ja heitä opetetaan soittamaan hätänumeroon 112. Kaikki lapset eivät tiedä, että myös lapset voivat soittaa hätänumeroon.
Ks. valtioneuvoston ja Hätäkeskuslaitoksen tiedote 9.8.2024
https://valtioneuvosto.fi/-//25150957/lapsille-opetetaan-hatatilanteiden-tunnistamista
Lapset ovat erinomaisia hätäilmoituksen tekijöitä, vaikkei heidän koskaan soisi joutuvan hätätilanteisiin. Lapsille on kuitenkin tärkeää opettaa hätänumeron oikeaa käyttöä siinä missä aikuisillekin.
Kadonneiden lasten auttamisjärjestö Missing Children Europe koordinoi käynnissä olevaa KEEP SAFE -hanketta, jota Suomessa tehdään Lasten perusoikeudet ry:n johdolla. Hätäkeskuslaitos osallistuu huhtikuussa alkaneeseen hankkeeseen, jonka keskiössä Suomessa on viestiä hätänumeron 112 oikeasta käytöstä, mutta myös kadonneiden lasten numerosta 116 000. Hätänumeron oikean käytön osalta keskeistä on opettaa lapsille hätätilanteen tunnistamista, ja varustaa vanhempia ja huoltajia keskustelemaan hätänumerosta 112 lasten kanssa.
− Hätäkeskuksissa vastaanotetaan päivittäin lasten tekemiä ilmoituksia, ja niihin liittyy tiettyjä erityispiirteitä. Lapsen kokemus hädästä voi liittyä johonkin arjen yllättävään tilanteeseen kuten kodin sähkökatkokseen tai koiran karkaamiseen pihapiiristä, jolloin luonnollisesti neuvotaan soittamaan huoltajalle. Kiireellisessä hätätilanteessa ei kuitenkaan tule aliarvioida lasten kykyä toimia. Toisen kokonaisuuden muodostavat lasten tekemät pilailusoitot, kertoo viestintäasiantuntija Patrick Tiainen Hätäkeskuslaitokselta.
Lapsella on halu auttaa
Moni hätäkeskuspäivystäjä kokee, että lapsi on mitä parhain hätäilmoituksen tekijä. Lapsi on rehellinen, ja vastaa kysymyksiin suoraan. Kysymykset pyritään esittämään lapsille heidän ikätasonsa huomioiden, minkä vuoksi heidän ikää yleensä kysytäänkin ilmoituksen yhteydessä. Lasten kanssa pyritään käyttämään yksinkertaista kieltä, ja jättämään pois viranomaisten kapulakieli ja ammattislangi. Esimerkiksi osoite ja paikkakunta ovat lapsille vaikeita käsitteitä, jolloin lasta voidaan pyytää kuvailemaan lähistöllä olevia tuttuja asioita, esimerkiksi lähikauppa tai koulu.
− Kielellinen vuorovaikutus on aina erilaista lasten kanssa, ja on tärkeää antaa aikaa ja olla läsnä. Lapsen on tärkeä kokea, että päivystäjä on läsnä auttaakseen häntä, Patrick kertoo.
Hätätilanteet eivät kuitenkaan ole lapsen vastuulla. Hätäkeskuspäivystäjän tehtävä on olla turvallinen ja johdonmukainen aikuinen, joka ohjeistaa lasta tai nuorta toimimaan oikein yllättävässä tilanteessa. Hyvä vuorovaikutus turvallisen aikuisen kanssa pitää yllä lapsen toimintakykyä, jolloin kiperistäkin tilanteista selvitään yhdessä.
− Kun hätälinjalla kuulen, että soittajana on lapsi, herää minussa monenlaisia tunteita. Usein kysyn itseltäni, missä aikuiset ovat. Toisaalta lapset ovat reippaita ja rehellisiä soittajia, ja päivystäjän ammattitaitoa hyödyntämällä on mahdollista saada lapselta paljon tietoa tapahtumasta. Lapsi myös toimii annettujen ohjeiden mukaan
