Lasten perusoikeudet

Suomessa 112 auttaa aina akuuteissa hätätilanteissa

Lasten turvallisuus ja oikeusturva

Päähankkeemme on Lasten turvallisuus ja oikeusturva-hanke, johon kuuluu myös
lapsikaupan ja lasten kaupallisen seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäiseminen eli CSEC-hanke.

Kehitämme nyt erityistä lasten turvallisuusohjelmaa.
Tärkeimmät turvaohjeet.

Rohkaise lastasi puhumaan kaikesta sellaisesta, mikä vaivaa hänen mieltään esim. jos netissä on jotakin häiritsevää tai jotakin ”liian hyvää”. Liian hyvä ei yleensä ole totta. Pidä huoli siitä, että lapsesi osaa tunnistaa huijarit ja tietää kaikkein tärkeimmät turvaohjeet:
 

1. Älä koskaan lähde tapaamaan internetissä tutustumaasi henkilöä ainakaan yksinäsi ja ilman vanhempiesi lupaa. 12-vuotiaana esiintyvä voi olla rikollinen aikuinen, joka pyrkii hyväksikäyttämään lasta.  Älä mene tuntemattoman tai puolitutun autoon tai asuntoon. Älä lähde tuntemattoman aikuisen matkaan millään verukkeella. Jos aikuinen tarvitsee apua, hän voi pyytää sitä toiselta aikuiselta ei lapsilta. 

2. Netissä on paljon väärää tietoa ja väärissä aikeissa toimivia henkilöitä. Siivottomaan ja tunkeilevaan viestiin ei kannata vastata lainkaan. Poistu keskusteluryhmästä, jossa on epäasiallista kielenkäyttöä tai sopimattomia kuvia. Kerro mieltäsi painavasta viestittelystä heti aikuiselle.

3. Älä luovuta henkilötietojasi, valokuviasi, osoitettasi tai puhelinnumeroasi ennestään tuntemattomalle henkilölle. Kysy aina vanhempiesi lupa yksityisten tietojen tai valokuvien luovuttamiseen.

4. Sinua saatetaan houkutella rahalla, tavaroilla tai päihteillä. Älä mene sellaiseen ansaan. Sinua saatetaan liehitellä, kehua ja ylistää, jotta sinut saadaan taivuteltua johonkin nettituttavuuden haluamaan ja sinulle vahingolliseen  tarkoitukseen. Varo liehittelijöitä ja huijareita!

 5. Jos sinua on loukattu, puhu siitä vanhemmillesi tai luotettavalle aikuiselle.
Sinulla on oikeus saada apua. Älä jää ongelmiesi kanssa yksin!
Lue lisää

LASTEN PERUSOIKEUDET RY

Lapsen oikeusturvaan kuuluu lapsen oikeus suojeluun, oikeus tulla kuulluksi ja oikeus saada osakseen asianmukainen ja asiantunteva selvitys ja tutkinta, kun epäillään lapseen kohdistuvaa loukkausta. Lapsen oikeusturvaan ja suojeluun kuuluu myös lapselle apua hakevan henkilön suojelu. Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta kaksi langettavaa tuomiota sen vuoksi, että lapselle hyvässä uskossa apua hakenut henkilö on tuomittu rangaistukseen kunnianloukkauksesta: EIT 02.12.2008 Juppala v. Finland ja EIT 15.12.2016 M.P. v. Finland. 
 
Meillä on Suomessa selvä ongelma: pieniä lapsia ei aina kuulla asianmukaisesti, kun epäillään lapseen kohdistuvaa loukkausta. Lapsia on aina kuultava ilman ikärajaa. Pienen lapsen kuulemiselle on olemassa ohjeet STAKES Oppaita 55/2003. Valvontaviranomaiset ovat vahvistaneet, ettei lapsen kuulemiselle ole ikärajaa kuten toisinaan väitetään.

Lasten perusoikeudet ry on ollut kansainvälisen Ecpat International-järjestön yhteistyöjärjestö Suomessa ja on nyt Missing Children Europe-järjestön jäsenjärjestö. Tutkimustyömme ja vuosia jatkuneen kansainvälisen yhteistyömme ansiosta meillä on tietoa kaikilta CSEC-ongelman osa-alueilta. Meillä on vahva lainsäädännön ja ihmisoikeuksien asiantuntemus.

Lasten perusoikeudet ry toimii kahden suomalaisen järjestöverkoston koordinoijana.
Osallistumme aktiivisesti ihmiskaupan vastaisen IKV-verkoston työhön.

Toimintatapamme ovat:

1) lainsäädäntöaloitteet ja lausunnot
2) koulutus
3) valistus
4) tutkimus ja raportointi
5) kansainvälinen yhteistyö
6) erityishankkeet
7) verkostoyhteistyö ja koordinointi.

Mitä CSEC tarkoittaa?

CSEC (si:sek) on kansainvälisesti käytetty lyhenne sanoista Commercial Sexual Exploitation of Children eli lasten kaupallinen seksuaalinen hyväksikäyttö. Suomen lain mukaan kaikki alle 18-vuotiaat ovat suojattuja CSEC-rikoksilta. Alle 16-vuotiaan lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö voi tarkoittaa
jopa 10 vuoden vankeusrangaistusta.

CSEC-koulutus on toteutettu vuosina 2012-2015 yhteistyössä Tukinainen ry:n ja Suomen Delfins ry:n asiantuntijoiden kanssa. Lasten perusoikeudet ry koordinoi Lapsikaupan vastaista kansalaisjärjestöverkostoa Suomessa. Koordinoimme myös kadonneiden lasten auttamiseen liittyvää verkostoyhteistyötä.

Lapsiseksiturismiin liittyvissä kysymyksissä toimimme tiiviissä yhteistyössä Suomen matkatoimistoalan liitto eli SMAL ry:n kanssa (www.smal.fi).
Muun muassa Matkailun pimeä puoli-esite on valmistettu yhteistyössä SMAL ry:n kanssa. Ulkoasiainministeriö on tukenut esitteen tuottamista.

Koulutuksessamme olemme selvittäneet CSEC-ilmiön laajuutta ja sen esiintymistä Suomessa, määritelmiä, Suomen lainsäädäntöä, ilmoitusvelvollisuuksia sekä sitä, mitä on jo tehty ja mitä pitäisi vielä tehdä lapsikaupan lopettamiseksi. Jos vähintään miljoona lasta on edelleen seksiteollisuuden riiston kohteena ja suomalaiset seksituristit ovat tässä riistossa mukana riistäjinä, on meillä vielä paljon työtä tehtävänämme. Suomalaisia lapsiseksituristeja on jäänyt kiinni mm. Thaimaassa, Brasiliassa, Bulgariassa, Venäjällä ja Virossa.

 

Jokainen matkailija voi tehdä jotain. Vaikuttamismahdollisuus alkaa jo siinä vaiheessa, kun valitsee Suomessa matkatoimistoaan. Eettinen ja valistunut matkailija valitsee sellaisen matkatoimiston, joka on sitoutunut lapsiseksiturismin ja lapsikaupan vastaiseen työhön. Matkaa tilatessaan voi tiedustella matkatoimiston sitoutumista lapsiseksiturismin vastaiseen toimintaan. Vastuu lapsista kuuluu meille kaikille.

Jos matkallasi törmäät lapsiseksikauppaan tai henkilöön, jolla on selviä aikeita käyttää lapsia seksuaalisesti hyväkseen tai joka tarjoaa lapsia muiden käyttöön, ota yhteyttä Suomen keskusrikospoliisiin ja matkakohteesi poliisiin. Matkanjärjestäjän henkilökunta auttaa sinua yhteydenotoissa. Keskusrikospoliisin vihjesähköpostiosoite on: 

Alle 18-vuotiaiden lasten hyväksikäyttö ulkomailla on rikos ja tämä rikollinen teko voidaan käsitellä myös suomalaisessa tuomioistuimessa. Maksullinen seksuaalinen kanssakäyminen alle 18-vuotiaan henkilön kanssa on Suomen lain mukaan aina rikos. Myös lapsipornografiaan liittyvät ulkomailla tapahtuneet rikokset voidaan käsitellä suomalaisessa tuomioistuimessa. Monet matkailijat uskovat, että Suomen rikoslaki ei ulotu ulkomailla tehtyihin rikoksiin, mutta tämä on väärä luulo. Lapset ovat erityisasemassa ja heihin kohdistuvat rikokset voidaan käsitellä Suomessa myös siinäkin tapauksessa, ettei teko ole kohdemaassa rikos.
 
HUOM! Seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö on uudistettu ja tullut voimaan 1.1.2023. Alla olevaa lainsäädäntöselvitystä ollaan nyt päivittämässä.

Keskeiset lainkohdat: 

Rikoslaki 1 luku 6 § ja 11 § (rikoslain ulottuvuus ulkomailla tehtyihin rikoksiin). Seksuaalirikokset: rikoslaki 20 luku. Lapsipornografian levittäminen ja hallussapito on kielletty rikoslain 20 luvussa. Lapsipornografian nimike rikoslaissa on ”Lasta seksuaalisesti esittävä kuva”. 

Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. Alle 16-vuotiaan lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on aina rikos siitä riippumatta käytetäänkö teossa maksua tai muuta korvausta. Vakaviin tapauksiin voidaan soveltaa muita rangaistussäännöksiä esim. raiskausta koskevaa säännöstä. Pornografian valmistaminen lasta mallina käyttäen on vakava rikos, johon lähtökohtaisesti sovelletaan seksuaalista hyväksikäyttöä ja seksuaalista kajoamista koskevia rikoslain säännöksiä.  Myös ihmiskauppasäännökset voivat soveltua (rikoslaki 25 luku 3 § ja 3 a §). Ks. www.finlex.fi: hakusana rikoslaki.

On myös hyvä pitää mielessä, että seksiturismiin liittyy suuri ja vakava terveysriski: HIV. Suomalaisten seksituristien suosimissa kohdemaissa Virossa ja Thaimaassa n. 50 %:lla seksityöntekijöistä on HIV. Alaikäiset eivät ole vapaaehtoisesti mukana seksityössä. Heidät on joko kaapattu, myyty tai huijattu mukaan väärillä työlupauksilla.

Suomen rikoslain mukaan seksuaalipalvelun ostaminen seksikaupan kohteena olevalta on aina kiellettyä – myös silloin kun seksikaupan kohde on aikuinen.

Kansainväliset arviot ovat vahvistaneet, että 1-3 milj. lasta joutuu seksiteollisuuden piirissä hyväksikäytetyiksi vuosittain. Ecpat International-järjestö arvioi, että 2 milj. lasta on kaupallisen seksuaalisen hyväksikäytön uhreina vuosittain (www.ecpat.net ja www.ecpat.se). Ranskan turismiministerin vuonna 2005 esittämän arvion mukaan lapsiuhreja saattaa olla jopa 3 milj. (Helena Karlén Ecpat Sweden, esitelmä matkamessuilla 2013). Unicefin mukaan yli miljoona lasta on ihmiskaupan kohteena vuosittain (www.unicef.fi). Arviot vaihtelevat, mutta yksikin lapsi on liikaa. On pakko kysyä, miten tämä lasten riisto voi yhä edelleen jatkua, vaikka se on ollut jo vuosikymmenten ajan kansainvälisessä yhteisössä tunnettu tosiasia. Tosiasiat vahvistettiin jo Tukholmassa elokuussa 1996 pidetyssä ensimmäisessä CSEC- maailmankongressissa (Stockholm World Congress on CSEC 1996). Myöhemmät kaksi maailmankongressia ovat vahvistaneet, että lapsiin kohdistuva seksuaalirikollisuus kasvaa ja raaistuu (Jokohama 2001 ja Rio de Janeiro 2008). Ks. myös raportit lapsipornografian raaistumisesta esim. www.iwf.org.uk ja Internet Watch Foundation-järjestön vuosiraportit.

 

CSEC ja suomalaiset lapset

Kansainväliset ja suomalaiset tutkimukset vahvistavat, että noin 30 % internetiä käyttävistä alaikäisistä joutuu epäasiallisen lähestymisen kohteeksi nettiä käyttäessään. Valitettavan moni lapsi on joutunut seksuaalisesti hyväksikäytetyksi, kun on lähtenyt tapaamaan internet-tuttavaansa. 7 % tytöistä ja 2 % pojista joutuu myös maksullista seksiä tarkoittavien tarjousten kohteeksi nettiä käyttäessään (prof. Ethel Quayle 23.5.2012 Berliini Robert Conference). CSEC ei ole jossakin kaukana merten takana, vaan rikoksen mahdollisuus ja riski voi konkretisoitua lapsen omassa kodissa tietokoneen äärellä. Suomessakin tunnetaan tapauksia, joissa jopa alle 10-vuotias lapsi on joutunut oman tietokoneensa ja web-kameran välityksellä seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografisen materiaalin valmistamisen kohteeksi (Molander Helena, Lisensiaatintutkimus ”Lapsipornografia ja rikoslaki”, Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta 2011).

Tutkimukset vahvistavat myös sen tosiasian, että kansainväliset pedofiiliverkostot ovat linkittyneet lasten ja nuorten suosimille keskustelusivustoille. Sieltä ladataan lasten ja nuorten lähettämää kuvamateriaalia, joka sitten siirretään pornografisille sivustoille.

Sadat suomalaislapset joutuvat myös netin ulkopuolella julkisilla paikoilla (mm. asemat, kauppakeskukset ym.) liikkuessaan maksullista seksiä tarjoavien aikuisten kohteiksi.

Lasten perusoikeudet ry on tehnyt vuonna 2012 ehdotuksen opetusministeriölle ja opetushallitukselle erityisen turvakasvatuksen ja nettiturvallisuuskasvatuksen ottamisesta pakolliseksi osaksi koulujen perusopetusta. Yhdistyksemme on myös tehnyt lainmuutosehdotuksen siitä, että alaikäisten houkuttelu maksulliseen seksuaaliseen kanssakäymiseen tehtäisiin nykyistä ankarammin rangaistavaksi rikokseksi.

Lasten perusoikeudet ry on esittänyt päättäjille vakavan huolestumisensa myös pienten lasten oikeusturvasta seksuaalisen hyväksikäytön epäilytapauksissa. Käytännössä on ilmennyt tapauksia, joissa pienet, mutta puhekykyiset, lapset on jätetty kuulematta mm. osaamiskeskuksissa sen vuoksi, että lapsen on väitetty olevan liian nuori kuultavaksi. Tämä menettely on johtanut käytännössä siihen, että pieniin lapsiin kohdistuvia hyväksikäyttörikoksia ei kukaan ole tutkinut ja poliisitutkinta on jätetty kesken kuulematta ainuttakaan todistajaa tai lasta. Tästä on saattanut seurata jopa sellainen oikeuskäsittely, jossa lapselle asiallisin perustein apua hakenut henkilö on tuomittu kunnianloukkauksesta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomelle langettavan tuomion 2.12.2008 tapauksessa Juppala v. Finland ja on vahvistanut sen lasten kannalta keskeisen tärkeän periaatteen, ettei lapselle vilpittömässä mielessä apua hakenutta henkilöä saa tuomita rangaistukseen, vaikka epäiltyä lapseen kohdistunutta rikosta ei voitaisikaan myöhemmin vahvistaa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut samanlaisen langettavan tuomion 15.12.2016 tapauksessa EIT M.P. v. Suomi. Tapaukset löytyvät netistä osoitteessa www.finlex.fi.